JÁTÉKOK     |      IMPROVISAATIOT     |      PIANOJUMPPAA      |      RAPORTTI  

Sisällys     |     Tausta    |     Kirjat     |     Notaatio   |     Soittotavat     |     Videot     |     Valokuvat     |     Näkökulmia

 
Viime vuosikymmenet, vuodet 1988–


1980-luvun lopussa Kurtág alkoi olla eräs parhaiten tunnetuista eurooppalaisista säveltäjistä. Hänen teoksiaan esitettiin suurilla kansainvälisillä festivaaleilla, mm. Berliinissä (1988), Salzburgissa (1993), Pariisissa (1995), Lontossa (2002 ja 2006), Budapest (2006) Hän on saanut myös monia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia.  Kurtág muutti pysyvästi ulkomaille vuonna1993, jäädessään eläkkeelle Liszt-Akatemian kamarimusiikin professorin virasta. Nykyään Kurtágit asuvat Ranskassa.


1980-luvun lopussa Kurtág alkoi olla eräs parhaiten tunnetuista eurooppalaisista säveltäjistä. Hänen teoksiaan esitettiin suurilla kansainvälisillä festivaaleilla, mm. Berliinissä (1988), Salzburgissa (1993), Pariisissa (1995), Lontossa (2002 ja 2006), Budapest (2006) Hän on saanut myös monia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia.  Kurtág muutti pysyvästi ulkomaille vuonna1993, jäädessään eläkkeelle Liszt-Akatemian kamarimusiikin professorin virasta. Nykyään Kurtágit asuvat Ranskassa.


1980-luvun lopun ja 1990-luvun teokset ovat suurelta osaltaan orkesteriteoksia. Vokaaliteosten säveltämisen jälkeen tuli instrumentaaliteosten aika, jolloin syntyi mm. teospari Quasi una fantasia pianolle ja kamariorkesterille op.27 nro 1 (1987–88) ja Double Concerto sellolle, pianolle ja kahdelle kamariorkesterille op.27 nro 2 (1989–90). Näissä teoksissa orkesteri on järjestetty pieniin ryhmiin ja sijoitettu eri puolille konserttisalia. Näin saatu ”monikanavainen” efekti ei tosin ollut uusi keksintö, mutta Kurtág käytti sitä omalla persoonallisella tavallaan. . (Halász 1998, 20-21).


Merkittävä teos tältä kaudelta on What is the Word? op. 31(1991) Samuel Beckettin tekstiin. Teos on alunperin sävelletty resitoijalle ja pystypianolle, mutta se on tullut tunnetuksi myöhäisempänä versiona resitoijalle, isolle orkesterille ja kuorolle. Teoksessa on käytetty Beckettin tekstin unkarinkielistä käännöstä. Tämä luultavasti siksi, että se on sävelletty entiselle pop-laulajalle Ildiko Monyskille, joka menetti puhekykynsä onnettomuuden seurauksena. Kovan työn ja pitkäaikaisen terapian jälkeen hän pystyi jälleen puhumaan. Kurtág sävelsi hänelle tämän teoksen todennäköisesti inspiroituneena siitä suuresta sisäisestä taistelusta, jonka laulaja oli käynyt läpi tiellään takaisin verbaalisen ilmaisun maailmaan. Teksti itsessään viittaa ilmaisun turhuuteen ja liittyy ehkä myös säveltäjän tuskallisiin kausiin luovuuden menetyksen pelko seuranaan. (Halász 1998, 22).


Vasta vuonna 1994 Kurtág sävelsi ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan teoksensa suurelle orkesterille. Stele (suom. Hautapaasi) syntyi Berliinin Filharmonikkojen ja Claudio Abbadon tilauksesta. (Halász 1998, 22).


1990-luvulle saavuttaessa Kurtágin sävellyksiin ilmaantui uudenlainen piirre, useiden erilaisten materiaalien työstäminen samassa teoksessa. Tästä on hyvä esimerkki kolmas jousikvartetto Officium breve in memoriam Andreae Szervánsky (1988–89). Teos sisältää kolmenlaista materiaalia. Ensimmäinen materiaali on sitaatti Endre Szervánszky Serenadista jousiorkesterille (1947). Toinen materiaali sisältää ensinnäkin sitaatteja Kurtágin opiskeluaikojen omista teoksista sovitettuna jousikvartetille sekä lisäksi kaksi uutta "hommage à" -kappaletta, toinen Szervánszkylle, toinen Szervánszkyn jousiserenadille. Kolmas materiaali on sitaatti Anton Webernin Toisen kantaatin viimeisestä osasta. Teoksessa käytetyt sitaatit ovat syntyneet parin vuoden sisällä Kurtágin opiskeluaikana mutta kuuluvat kahteen eri todellisuuteen. Kurtágin opiskeluaikana Webern oli kiellettyä musiikkia, Szervánszky yleisesti hyväksyttyä. Tässä teoksessa eri maailmat kohtaavat toisensa. Sävellys on siis kollaasi, jossa säveltäjä käyttää vanhoja materiaaleja siten, että konteksti on uusi. Sävellystyyli on hyvin monikerroksinen. Se, että tunnistaa sitaatin, on vain lähtökohta, ja toisaalta musiikki toimii vaikka kuulija ei olisi näistä materiaaleista tietoinen. (Halász 1998, 23).



Composed program ja Rückblick


Viime vuosina Kurtág on ollut yhä enenevässä määrin kiinnostunut konserteista tapahtumana. Tämän kiinnostuksen seurauksena on syntynyt käsite ”seremoniallinen konsertti”. Näissä tilaisuuksissa Kurtág korostaa konserttitapahtuman rituaalinomaisuutta. Hänen musiikkiaan esitetäänkin usein kokoillan konserteissa, joiden otsikkona on ”Composed program” (”sävelletty ohjelma”). Näissä konserteissa hän järjestää kappaleet niin, että eri kappaleiden yhteiset piirteet tai eroavaisuudet korostuvat. Joskus hän laittaa peräkkäin alkuperäisen ja revisoidun version samasta teoksesta, näin tuoden yleisön nähtäville prosesseja, jotka yleensä ovat vain säveltäjän lähiympäristön tai tutkijoiden tiedossa. Toisinaan hän voi sijoittaa ohjelmaan myös muiden säveltäjien teoksia, jotka ovat hänen itsensä tai esitettävien teosten kannalta merkityksellisiä. (Halász 1998, 24).


Rűckblick eli retrospektiivi on teos, jossa Kurtág on järjestänyt uudelleen omia teoksiaan kolmelta viimeiseltä vuosikymmeneltä. Esittävä ryhmä koostuu neljästä muusikosta. Kaksi heistä soittaa erityyppisiä melodiainstrumentteja (trumpetti ja kontrabasso) ja kaksi kosketinsoittimia (flyygeli, pystypiano, celesta ja cembalo). Teos on omistettu Karlheinz Stockhausenille. Teoksen kantaesittivät Berliinissä Stockhausenin lapset ja heidän puolisonsa, jotka soittavat juuri edellä mainittuja instrumentteja. Tämä selittää erikoisen kokoonpanon. (Halász 1998, 24).


Teos sisältää yli viisikymmentä lyhyttä osaa eri teoksista. Osat on koottu aivan uuden tyyppiseksi dramaturgiseksi kokonaisuudeksi, eikä niitä esitetä kronologisessa järjestyksessä. Vanhojen kappaleiden joukossa on myös uutta materiaalia, joka on sävelletty Rűckblick Ensemblelle. (Halász 1998, 24.) Kurtág sanoo että Rückblick oli hänen yrityksensä säveltää suurimuotoinen, pitkäkestoinen teos (Varga 2009, 35).

Viimeisen vuosikymmenen aikana Kurtág on jatkanut Játékokin päiväkirjamaista teemaa otsikolla ”Games and messages”. Tällä otsikkoparilla hän on säveltänyt yksittäisiä soolokappaleita, duoja, sekä yksittäisiä teoksia perinteisille tai vähemmän perinteisille kamariyhtyekokoonpanoille (kuten oli jo edellä mainittu Rückblick-ensemble). Tällä hetkellä, yli 80-vuotiaana Kurtág on luomistyönsä huipulla, säveltäen enemmän kuin koskaan. Myös yli kolmekymmenvuotinen Játékok-projekti jatkuu yhä.




gyorgy_kurtag_biografia_2.html
jatekok_kirjat.html
 
 

Játékok: György Kurtág - biografia 3/3